Uusia näkökulmia kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseksi

Sisäilman parantaminen vaatii ongelman myöntämistä

Lähes 25 %:ssa suomen kouluista on todettu jonkinasteinen kosteus- ja homeongelma, jonka lisäksi muita sisäilmaongelmia on raportoitu jopa puolessa kouluista. Samojen ongelmien kanssa painitaan jatkuvasti ympäri Suomea ja tilanne on alkanut saavuttaa paniikinomaiset mittasuhteet. Ongelmissa ovat elinkaarensa pään saavuttaneiden rakennusten lisäksi nyt myös useat uudet rakennukset. Rahaa ja toimivia keinoja ongelmien korjaamiseen on vähän.

Myös Hankoniemen koulussa on painittu sisäilmaongelmien kanssa jo pitkään, asia on ollut ensimmäistä kertaa esillä jo vuonna -85. Ongelmiin on tartuttu ja niitä on pyritty ratkaisemaan useilla remonteilla vuosien varrella. Pysyvää ratkaisua sisäilmaongelmiin ei yrityksistä huolimatta ollut löytynyt. Oireet tuntuivat palaavan aina lopulta takaisin, kalliista remonteista huolimatta. Tilanne on sama ympäri maata, eikä se rajoitu vain koulurakennuksiin. Kosteus- ja homevaurioiden korjaukseen uppoaa valtavia summia, eikä ole itsestäänselvää että sisäilmaongelma saataisiin kerralla ratkaistua.

Hankoniemen yläasteella taideluokka todettiin käyttökelvottomaksi vuoden 2015 alussa. Tarvittiin jälleen uusi remontti, jotta luokka saataisiin takaisin käyttöön. Hangossa lähdettiin etsimään ratkaisua rohkeasti uudesta näkökulmasta arkkitehti Kasper Järnefeltin johdolla kera kaupungin tilapäällikkö Bengt Lindholmin, rehtori Veli-Jukka Rousun ja kuvaamataidon opettaja Inkeri Konttisen.

Kasper ehdotti ratkaisuksi savirappauksia ja -lattioita, joten kyseinen luokka päätettiin ottaa testiremonttiin. Pilottihankeessa kokeiltiin käytännössä kuinka savirappauslaastit toimivat tällaisessa haastavassa ympäristössä. Myös pitkään sisäilman parissa työskennellyt emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin Yliopistolta oli eräässä aiemmassa tutkimuksessaan (Room in a room) Aalto ylipistolla saanut lupaavia tuloksia savilaastien mahdollisista sisäilmaa puhdistavista vaikutuksista, joka osaltaan tuki testiprojektiin lähtemistä.

”Kyseisen luokkahuoneen muovimatto oli jo pitkään kuplinut ja halkeillut. Siitä otetuista näytteistä löydettiin muun muassa Aspergillus versicolor -tyypin hometta, joka luokitellaan terveydelle vaaralliseksi.”

(Heinrich, Hangon Lehti, 2015)

Tiimi kävi NBC:n Paul Lynchin kanssa tutustumiskierroksella luonnonmukaisen rakentamisen esimerkkikohteissa, mm. Pia Lindholmin olkipaalitalossa Solbackassa, jossa projektin lähtökohtana oli rakentaa sisäilmalle herkistyneelle opettajalle turvallinen koti. Hengittävien luonnonmateriaalien edut sisäilman ja rakenteiden terveyden kannalta vakuuttivat. Taideluokan sisäilmaremontti Hankoniemen koulussa suunniteltiin luonnonmukaisilla materiaaleilla arkkitehti Kasper Järnefeltin johdolla ja luokkahuoneen remontoi The Natural Building Company Oy luonnonmukaisen rakentamisen asiantuntemuksella vuonna 2016.

Luokkahuone pyrittiin remontoimaan kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon erilaiset sisäilmastoon vaikuttavat tekijät. Huomiota kiinnitettiin luonnonmukaisten rakennusmateriaalien lisäksi myös tilajakoon, akustiikkaan ja valaistukseen. Kokonaisuuden huomioimisella päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, vaikka aina jotakin kompromisseja on tehtävä. Yksi oleellinen kemikaalikuorma vähentävä tekijä oli myös siivoustapojen muutos: remontin jälkeen pinnat on puhdistettu pelkällä vedellä. Näin luokkatilaan ei kerry haitallisia biosidejä pesuaineiden kautta.

Haaste: Maavaraisen betonilaatan pinnoitus

Esimerkkikohteessamme Hankoniemen yläasteella lattia on ja tulee aina olemaan hiukan kostea. 80-luvun koulurakennuksessa on maavarainen betonilaatta, joka on lähes maan tasolla.  Sen 100 % kuivattamiseen meillä ei ole keinoja, joten asiaa täytyy lähestyä materiaalien hengittämisen ja rakenteen kuivumisen edistämisen kautta. Lähtötilanteessa luokassa oli muovimatto, jonka alle kosteus pääsi kertymään. Hapeton ja lämmin ympäristö oli otollinen mikrobikasvustolle. Tilanteen korjaamiseen tarvittaisiin hyvin kosteutta sietävä ja erittäin kuivumiskykyinen lattiamateriaali.

Ensimmäinen toimenpide oli purkaa muovimatot ja poistaa mikrobeille altistunut betoni kauttaaltaan 3 mm syvyydeltä. Lattiaa ei desinfioitu millään tavalla, vaan luotettiin huolelliseen mekaaniseen puhdistukseen. Vahvoja kemikaaleja käytettäessä vain vahvimmat mikrobit selviävät, ja sattumoisin juuri nämä tuottavat terveydelle haitallisimmat toksiinit. Kemiallinen puhdistus olisi poistanut haitallisimmilta mikrobeilta kilpailijat ja antanut niille vapaasti kasvutilaa. Puhumattakaan kemikaalien itsensä suorasta vaikutuksesta lasten terveyteen. Myrkylliset aineet eivät kuulu luonnonmukaiseen rakentamiseen.

Savilattia viimeistellään pellavaöljyllä, joka luonnostaan imeytyy pintaan epätasaisesti luoden elävän pinnan.

Hengittävä lattiamateriaali

Kun betonilattia oli hiottu ja annettu kuivua, asennettiin luokkatilaan uusi savilattia. Savi on tuhansia vuosia rakennuskäytössä tunnettu materiaali, joka sietää hyvin kosteutta. Savella tiedetään olevan myös antibakteerisia ominaisuuksia, esim. kosmetiikassa savea käytetään sen ansiosta edelleen. Savilaasti koostuu pellavasta, hiekasta ja savesta ja sitä myydään valmiina jauheena, johon sekoitetaan vain vesi, kuten muihinkin laasteihin.

Savilattian kuivuttua pinta käsitellään lämmitetyllä pellavaöljyllä, joka tekee pinnasta kovan ja kestävän. Lattiapinta on hygroskooppinen: kosteus ei pääse tiivistymään rakenteeseen, sillä se jakautuu lattiamassaan tasaisesti. Kosteus pääsee myös haihtumaan. Kosteuspitoisuus ei pääse nousemaan liian korkealle yksittäisessä kohdassa, kun rakenne on yhtenäinen ja hengittävä. Otollista kohtaa lattian mikrobikasvuston uusiutumiselle ei enää ole.

Savilattia on kaunis ja väriltään eläväinen. Pellavaöljy imeytyy luonnostaan epätasaisesti, joka tekee sävystä vivahteikkaan. Lattian kovettuminen vie jonkin aikaa, mutta lopullisesti kuivuttuaan savilattia on erittäin luja, se kestää kulutusta ja soveltuu hyvin kouluympäristöön.  Savilattia hylkii kosteutta ja sen voi puhdistaa normaalisti kostealla mopilla.

Myös Alvar Aallon suunnittelemaan pankkirakennukseen Tammisaaressa on tehty savilattia työntekijäiden tiloihin, sillä heilläkin oli ongelmia kostean betonilattian kanssa. Savilattian kosteuskäyttäytymistä on myös juuri tutkittu Kasper Käyhkön tuoreessa diplomityössä Maanvastaisen betonilaatan päällystysratkaisujen vesihöyryn läpäisevyyden analysointi, jossa mitattiin eri lattiamateriaalien käyttäytymistä haastavissa olosuhteissa. Savilattia menestyi testissä hyvin, diplomityöhön sekä mittausten tuloksiin voi tutustua edellisestä linkistä.

Luokkahuoneen seinät savirapattiin

Seinät rapattiin kauttaaltaan tavallisella kolmikerrosrappauksella, jolloin savilaastin lopullinen paksuus on yhteensä noin 3 cm. 109 neliön luokkahuoneeseen kului yhteensä noin 10 000 kg savilaastia. Tällä määrällä savea on jo riittävästi kapasiteettia säädellä huoneilman kosteutta. Ilma pysyy siis ihmisen terveyden kannalta optimaalisella tasolla, eikä kuiva ilma ole enää ongelma.

Savilaastien tärkein ominaisuus on hengittävyys eli kuivumiskyky. Näin savilaastit edesauttaa myös ympäröivien rakenteiden pysymistä kuivina ja terveinä. Savilaastit ovat akustiikaltaan miellyttäviä ja luonnollisesti erittäin paloturvallisia. Savilaasti itsessään ei sisällä mitään kemikaaleja, jopa värit tulevat luonnosta eri värisiä savilaatuja keskenään sekoittamalla. Laasti kuivuu ilman vaikutuksesta, jolloin se on mahdollista tarvittaessa myös käyttää uudelleen tai kierrättää. Kuvaamataidon luokassa pintakerros on rapattu luonnonvalkoisella savilaastilla, mutta värejä on tarjolla yli 30 luonnonsävyä.

Kuvaamataidon opettaja Inkeri Koittinen on aktiivinen hyvän sisäilman puolesta puhuja.

Käyttäjäkokemuksia ennen ja jälkeen sisäilmaremontin

Kävimme remontin jälkeen luennoimassa luonnonmukaisesta rakentamisesta seiskaluokkalaisille. Osana kuvaamataidon tuntia oppilaat pääsivät myös testaamaan skraffito savikaiverrustekniikkaa, jolla savirapattuja seiniä on mahdollista koristella. Samalla kysyimme oppilaiden kokemuksia, miltä luokkahuone nyt tuntuu verrattuna aikaan ennen remonttia. ”Avarampaa” oli Adrianin kommentti ja Heidin mukaan ”Ei oo tunkkanen olo tässä luokassa”. Luokassa koettiin myös olevan nyt enemmän tilaa kuin aiemmin, mikä johtuu paljolti yhden väliseinän purkamisesta. Yksi erittäin ilahduttava huomio Heidiltä oli myös remontin vaikutus vireystilaan ”Ei väsytä niin paljon kuin toisessa luokassa”. Jotain on siis mennyt oikein ja remontti on tehnyt tehtävänsä.

Kuvaamataidon opettaja Inkeri Koittinen on itsekin ollut Hankoniemen koulun oppilaana 90-luvulla. Hän on yksi lukemattomista opettajista suomessa, jotka kärsivät sisäilman aiheuttamista oireista. Inkeri on ollut jo pitkään aktiivinen paremman sisäilman puolesta ja on ollut mukana projektissa alusta asti. On varmasti osittain hänen ansiotaan, että taistelutahtoa hankalan ongelman ratkaisemiseksi löytyi Hangossa myös päättäjätasolta. Työpaikan tilanne sekä oman kodin ostaminen sai opettajan kiinnostumaan sisäilma asioista ja hakemaan ratkaisuja siihen, miten asioihin voisi vaikuttaa.

Nyt remontin jälkeen tilanne on myös Inkerille hieman siedettävämpi, sillä hän opettaa nykyään lähes pääasiassa luonnonmukaisesti remontoidussa taideluokassa. ”Toisessa luokassa alkaa naamaa kuumottaa ja punottaa jo tunnin oleskelun jälkeen”. Yläluokissa Inkeri ei voi olla enää ollenkaan. ”Jos siellä ollaan, niin ikkuna on pakko pitää auki kesät talvet. Pakkasilla istutaan sitten takit päällä.” Remontoidussa luokassa Inkeri pystyy opettamaan nyt ikkunat kiinni, kunhan luokkaa tuuletetaan päivittäin. Muutama muukin opettaja on saanut koulussa vastaavan tyyppisiä oireita, mutta eivät tietenkään kaikki. Sisäilmaongelmien vaikutukset ovat aina yksilöllisiä.

Lopputulokseen ollaan tyytyväisiä

Hankoniemen taideluokan tapauksessa aiemmin huonoimman sisäilman omaavassa luokkatilassa on nyt remontin jälkeen yksi sisäilmaltaan koulun parhaista tiloista. Huomiotavaa on, että luokkatila on edelleen yhteydessä samaan ilmaistointiin muun koulun kanssa. Taideluokassa on kemikaalien käsittelyä varten lisäksi tuulikaappi, joka uusittiin remontin yhteydessä. On kiinnostavaa, miksi luokkatilassa on huomattavasti parempi ilma aiemmasta sisäilmaongelmasta huolimatta ja samalla ilmanvaihdolla kuin muu rakennus. Epäilemme, että savella olisi puhdistava vaikutus ilman laatuun. Kokemukset ovat olleet saman suuntaisia Mirja Salkinoja-Salosen Room in a room- projektin alustavissa tutkimuksissa, mutta lopullisia tuloksia ei ole vielä saatu.

Taideluokan testiremontti on esimerkki siitä, kuinka jo saastuneita tiloja on mahdollista saattaa takaisin käyttökuntoon luonnonmukaisen rakentamisen metodein. On selvää, että rakennus itsessään ei remontin myötä muutu ekologiseksi, terveeksi saati hengittäväksi, mutta luonnonmukaisen rakentamisen avulla saatiin luotua yhdelle opetustilalle kaivattua lisäaikaa turvallisesti. Koululla suunnitellaan parhaillaan muutaman muunkin luokan saneerausta samalla metodilla. Lisää kuvia luokkahuoneesta ja referenssikertomuksen tehdystä remontista voit lukea täältä.

Savilattian lopullinen kovettuminen kestää joitakin viikkoja, joten tuolien jalat suojattiin akustiikkatossuilla.

Savilaastien vaikutusta luokkatilan akustiikkaan mitattiin

Akustiikan eroja mitattiin savilaasteilla pinnoitetun luokan ja viereisen, ennen remonttia vastaavassa tilassa olevan tekstiilityön luokan välillä. Tässä muutamia otteita Akukon Oy:n mittaustulosten loppuraportista: Mittausten perusteella on selvästi nähtävissä, että remontoidussa luokassa on lyhyempi jälkikaiunta-aika kuin ns. ”vanhassa luokassa”. Tämä on sinänsä hieman yllättävää, kun huomioidaan, että alakatto on poistettu ja näin tilan suhteellinen tilavuus on kasvanut. Tämän lisäksi vanhassa luokassa on periaatteessa enemmän vaimentavaa verhousta katossa kuin remontoidussa luokassa.

Ero on myös melko selkeä, kun verrataan mitattuja puheenymmärtävyysindeksejä (RASTI eli Rapid Speech Transmission Index). Remontoidussa luokassa RASTI on keskimäärin 0,75 joka vastaa arvosanaltaan erittäin hyvä, kun taas viereisessä luokassa keskimääräinen RASTI-arvo on 0,68 joka vastaa arvosanaa hyvä.

Kuvaamataidon luokan keskimääräinen jälkikaiunta-aika keskitaajuuksilla (500 ja 1000 Hz oktaavikaistat) on remontin jälkeen 0,5 s. Viereisen tekstiililuokan keskimääräinen jälkikaiunta-aika on 0,8 s. Tilojen välinen ilmaääneneristys mitattiin ISO140-4 ja ISO 717-1 mukaan, ja se on R’w = 47 dB. Yleinen vaatimus kahden opetustilan välillä on R’w ≥ 44 dB joten tilojen välinen äänieristys on nyt siis riittävä.

Teksti & kuvat: Johanna Rautkoski / The Natural Building Company Oy / 12.12.2017

Ota Yhteyttä

The Natural Building Company Oy

+358 40 081 1787
info(a)naturalbuilding.fi

The Natural Building Company Oy

Ruukintie 7, 10330 Billnäs
+358 40 081 1787
info(at)naturalbuilding.fi

© The Natural Building Company 2018. Our Privacy Policy. Web design: Oladesign Oy