Hirsiseinän savirappaus

– Näin se tehtiin Merimiehen mökissä

Merimiehen mökki LWT

Osallistuimme Loviisan Wanhat Talot tapahtumaan kesällä 2016 vähän eri näkökulmasta, kun asiakkaamme remonttikohde Merimiehen mökki avasi jälleen ovensa vanhojen talojen ihastelijoille. Omistajat uusivat savirappauksen 1700-luvun lopulta peräisin olevaan hirsirakennukseen. Rakennuksessa oli alun perinkin ollut savirappaus, mutta se oli huonossa kunnossa eikä enää pysynyt seinällä.

Asiakkaamme tekivät kaikki rappaustyöt alusta asti itse, sillä vanhan hirsitalon kunnostuksen ja uuden hirsilaajennuksen rakentamisen parissa oli tullut nikkaroitua jo vuosia muutenkin. Loviisan Wanhojen Talojen aikaan hirsiseinän savirappaus työmaa oli herkullisessa vaiheessa, sillä osa seinistä oli vasta pohjustettu ja rappauksen eri vaiheet olivat hyvin esillä, kuivumisprosessia myöten. Kohde oli täydellinen savirappauksiin tutustumiseen ja prosessin esittelyyn.

savirappauksia eri vaiheissa

Hirsitalon savirappaus on perinteinen tapa päivittää seinäpinnat

Savirappauksia on käytetty hirsirakennuksissa jo ammoisista ajoista. Rappauksella pyrittiin vähentämään vetoa, lisäämään paloturvallisuutta ja säätelemään huoneilman kosteutta. Savirappaus antoi myös modernin ilmeen pimeälle hirsipinnalle, joka yhteen aikaan miellettiin rahvaanomaiseksi. Savilaastien päälle on myös vedetty suoraan tapetteja, jolloin savilaasti on korvannut pinkopahvia. Niin kauan kuin käytetyt paperitapetit ja liisterit ovat olleet hengittäviä, ei siitä ole aiheutunut ongelmaa.

Savella on huomattavasti puuta huomattavasti tehokkaampi kyky imeä kosteutta itseensä ja taas vapauttaa sitä huoneilmaan ympäröivän ilmankosteuden laskiessa. Tämä on sekä asumismukavuuden että rakenteiden terveyden kannalta saven tärkeimpiä ominaisuuksia. Materiaalina savi on luonnostaan antibakteerinen. Savirappausten sanotaankin poistavan hajuja ja tekevän tilasta raikkaamman tuntuisen.

“Mitä paksummin savilaastia seinässä on, sitä enemmän sillä on kapasiteettia toimia paremman sisäilman puolesta”

Hirsiseinän pohjustus puuristikolla

Merimiehen mökillä on jo sen verran ikää, että paikkapaikoin seinissä on vanhalle talolle tyypillisiä epätasaisuuksia. Rakenteellisesti talo kuitenkin on ryhdikäs. Savirappaus olikin siinä mielessä helppo vaihtoehto, että tarvittaessa se mukailee seinän muotoja vatupassista välittämättä. Pinkopahvia leikellessä seinän kurvit olisi teettäneet hieman enemmän töitä. Muutenkin restauroinnissa haluttiin kunnioittaa alkuperäistä rakennetta.

Ennen varsinaista savirappausta hirsien välit tilkittiin pellavariveellä, jotta saadaan seinärakenteesta mahdollisimman lämmin. Savirappaus tietysti myös tiivistää hirsiseinää ja toimii lämpöä varaavana kerroksena. Tarttumapinnaksi rappaukselle tehtiin ohuista puurimoista ristikko, joka on perinteisesti rappausten alla käytetty tekniikka. Tässä tapauksessa ristikko oli melko harva, jolloin pohjarappaus tehtiin ikäänkuin kahdessa osassa. Se toimi hyvin, sillä lopputuloksesta haluttiin rouhea ilman hienoviimeistelyrappausta, jolloin rappauskerroksia kertyi siis samanverran.

rappauksen paksuus hirsiseinässä

Rappauksen kokonaispaksuus vaihtelee mm. rappausalustan ja kerrosten määrän mukaan. Hirsiseinässä väleihin uppoaa enemmän laastia kuin hirsien keskikohtiin jne. Ristikkoon kuluu enemmän laastia kuin ruokomattokiinnitykseen, sillä ristikko on jo itsessään paksumpi. Toisaalta mitä paksummin savilaastia on, sitä enemmän kapasiteettiä sillä on toimia paremman sisäilman puolesta.

Erityisiä suojavaatteita tai hanskoja ei välttämättä tarvita, sillä savilaastit sisältävät vain vettä, savea, hiekkaa ja olkea. Sitä on turvallista (monien mielestä jopa terapeuttista) käsitellä vaikka paljain käsin, iästä riippumatta. Usein savilaasti lähtee vaatteistakin pesemällä, vaikka en kyllä laskisi pelkästään sen varaan. Jotkut haluavat käyttää hengityssuojainta sekoitusvaiheessa, sillä savijauhohan luonnollisesti pölyää. Veteen sekoitettuna sitä on siisti ja miellyttävä käyttää.

Savilaasteja käytettäessä vesi on aina läsnä. Vesi tekee jauhoisesta laastista juoksevan ja rapattavan, ja kuivuessaan jättää jäljelle kovan ja kestävän pinnan. Savilaastit kuivuvat siis ilman vaikutuksesta, eivätkä kemiallisesti kuten esim. betoni. Tämä huomioidaan aina rapattaessa. Edellisen kerroksen annetaan aina kuivua ennen seuraavan laittamista. Kuivumisen etenemistä on helppo tarkkailla pinnan väristä, sillä kuivuneet alueet muuttuvat huomattavasti muita vaaleammiksi.

Kuivumiseen voi mennä pari-kolme päivää tai jopa pari viikkoa, riippuen rappauksen paksuudesta, vuodenajasta ja olosuhteista. Tuulinen hellekesäpäivä ja läpiveto luonnollisesti antavat aivan erilaisen lähtökohdan kuivumiselle kuin kylmä ja sateinen syyssää. Tarvittaessa kuivumista voidaan nopeuttaa lämpöpuhaltimilla. On tärkeää huolehtia siitä, että ilmavaihto on riittävä. Kosteuden on päästävä poistumaan, jotta kuivuminen on ylipäätään mahdollista. Ikkunat on hyvä pitää auki.

1 kerros: Pohjarappaus 0-4

savirappauksen ensimmäinen kerros

Pohjarappaus on karkeusasteeltaan 0-4, ja kerros on syvyydeltään noin 1cm, jos kyseessä on suora pinta. Hirsiseinässä pohjarappaus tasoittaa seinäpinnan, joten rappauksesta tulee helposti paksumpi, ja paksuus myös vaihtelee. Tämä aiheuttaa yleensä halkeamia, jotka ovat pohjarappauksessa tyypillisiä ja kuuluvat asiaan. Savirappauksessa tyyli on vapaa. Laastin voi jopa heittää seinälle, jolloin se kiinnittyy kyllä seinään tehokkaasti, mutta yhtä tehokkaasti se myös leviää ympäriinsä. Isommissa kohteissa voidaan käyttää laastiruiskua. Yleensä laasti levitetään tavallisella rappauslastalla. Saviukumajan valmiilla savilaasteilla on helppo rapata, kun hiukan tutustuu savirappauksen perusteisiin. Savilaastit ovat siinä mielessä armollisia, että työstöaika on pitkä ja virheiden korjaaminen on jälkikäteenkin helppoa.

2 kerros: Jatketaan pohjarappaus 0-4 loppuun

savirappauksen toinen kerros

Toinen rappauskerros tehdään yleensä 0-2 savilaastilla. 0-2 tarkoittaa, että laastin sisältämän hiekan raekoko on maksimissaan 2mm. Merimiehen mökissä toinen rappauskerros tasoittaa rimarakenteen, joten siinä voitiin käyttää samaa laastia kuin pohjakerroksessa. Yleinen käytäntö on, että pohjarappaukseen tulee karkein raekoko, joka sitten pienenee kerros kerrokselta. Näin saadaan aikaan luja ja kestävä seinäpinta, ilman yhtäkään kemikaalia.

3 kerros: Savirappaus 0-2

rouhea savirappaus hirsiseinässä

Tässä tapauksessa lopputuloksesta haluttiin talon hengen mukaan rouhea, jolloin kolmas eli viimeinen kerros tehtiin samalla kauniilla punasaven sävyllä ja 0-2 savilaastilla. Emännän kädenjälki sai ylpeydellä näkyä ja kyllä sitä suuresti ihasteltiinkin LWT tapahtuman aikana. Tämän kerroksen sisällä piilottelee myös juuttiverkko, joka vahvistaa rakennetta ja estää halkeamia syntymästä.

Teksti & kuvat: Johanna Rautkoski / The Natural Building Company / 2016

The Natural Building Company Oy

Ruukintie 7, 10330 Billnäs
+358 40 081 1787
info(at)naturalbuilding.fi

© The Natural Building Company 2018. Our Privacy Policy. Web design: Oladesign Oy